Mitä kielimatkasta jää käteen?

Niin mitä oikeestaan kielimatkasta jääkään käteen näin kun pari kuukautta matkan jälkeen alkaa miettimään. Jääkö se vain osaksi menneisyyttä ja todetaan, että olihan se ihan mukava kokemus? No ainakaan itselläni asia ei sillai ole! Itselläni jäi todella loistavat muistot matkasta mitkä tulen muistamaan koko loppuelämäni. (Kuvat on ottanut Anni)

Sain ihana kavereita ympäri suomea ja maailmaa. Näiden ansiosta pääsen näkemään maailmaa ja samalla voin käydä moikkailemassa heitä. Itselläni on ainakin todella kova ikävä mun tanskalaisia huonekavereita. Lupasinkin heille, että tulen tässä joskus käymään Tanskassa. Myös suomalaisiin kavereihini olen pitänyt kovasti yhteyttä ja näen heitä aina silloin tällöin.

Kehittynyt kielitaito. Se on yksi asioista joka tulee olemaan jopa hyödyksi asti vielä tulevaisuudessa. Hyvä kielitaito kuitenkin avaa ovia moniin uusiin asioihin. Muutenkin rohkeuteni englannin puhumiseen sai varmuutta ja löysin uusia taitoja itsestäni.

Kokemus ja itsenäistyminen. Musta tuli sen matkan jälkeen paljon rohkeempi ja ulospäin suuntautuvampi. Itsenäistyin myös paljon sillä matkalla. Muutenkin se matka oli sellainen mitä ei lomamatkalla pääsisi kokemaan. Pääsi kokemaan hyvin läheltä englantilaisen kulttuurin. Jossain vaiheessa jopa tuntui siltä että ihan asuisi siellä, koska arki rutinoitui siellä hyvin nopeasti.

Perus päivä

7:00 Yleensä tähän aikaan aloimme heräilemään teimme aamutomet ja kävimme syömässä aamupalan, jonka host-äitimme oli laittanut pöytään valmiiksi. Paahtoleipää, jogurttia, mylsiä ja tälläistä.

8:00 Siirryimme bussipysäkille jonne oli noin viiden minuutin kävelymatka. Busseja meni noin suunnilleen viiden minuutin välein, mutta useasti jouduimme oottaa muuteman bussin verran, koska bussi olivat aivan täynnä. Bussimatka kesti aina 20-30 minuuttia riippui kuinka nopeasti edettiin.

9:00 Alkoi joko koulu tai aktiviteetti. Se vaihteli aina. Joka toinen päivä oli koulua ja joka toinen päivä aamulla ekana aktiviteetti. Koulussa menit omaan luokkaan. Tunnit käytiin kahdessa osassa 4 kertaa 40 minuuttia. Kerrallaan luokassa oltiin 80 minuuttia sitten oli 20 minuutin tauko. 9:00-10:20 ja 10:40-12:00 olivat tunnit. Sen jälkeen oli tunnin mittanen ruokatauko. Silloin pystyi syömään hostin eväitä ja käymään kaupassa tai muualla syömässä.

13:00 Oli sitten sitä mitä ei ollut aamupäivällä. Aktiviteettinä saatettiin lähtee puistoon, rannalle tai bussilla toiseen kylään. Tehtiin kaikkea kivaa.

16:00 Kun aktiviteetti tai koulu loppui lähdeittiin hostiin syömään päivällinen. Luvan kanssa sai jäädä Brightoniin pyörii, mutta hostille täytyi tällöin ilmoittaa jos ei ollut tulossa päivälliselle.

19:30 Tavattiin uudelleen ilta-aktiviteetin merkeissä. Ilta-aktiviteetit oli yleensä passportpoints tehtäviä, discoja tai sitten funpack aktivitteettejä. Ne olivat todella hauskoja aktiviteettejä ja niistä jäi todella hyvät musitot kaikesta mitä tehtiin yhdessä.

22:00 Lähdimme valumaan kohti hostperheitä. Jotkut kävivät ehkä kaupassa hakee iltapalaa. Mutta siitä kuitenkin pikkuhiljaa siirryttiin jokainen omalla tavalla hostperheisiin.

Isäntäperhe

Tässä postauksessa ajattelin kertoa vähän omia kokemuksia isäntäperheestä ja vähän plussia ja miinuksia siitä. Alunperinhän olin varannut matkan sillai että olisin mennyt asuntolaan, mutta sitten juuri 1.7 ilman pariisi ryhmää ei tullut, ja muut päivämäärät ei oikein käynyt, niin pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme kaverini kanssa isäntäperheeseen. En todellakaan kadu vaihtoa hetkeäkään. Itselläni isäntäperhe vaihtui pariin otteeseen ja kaksi kertaa lähtöä edeltävänä päivänä. Jännitti vähän mitä sieltä tulee, koska en saanut isäntäperheeseeni yhteyttä ennen lähtöä. Paikan päällä sitten kun pääsimme perheelle, siellä vastaanotto oli lämmin ja ystävällinen. Isäntäperheessä saimme aamupalan, lounaspaketin ja päivällisen. Alussa se tuntui hassulta, kun ei saanut lämmintä ruokaa lounaaksi vaan sulle annettiin lounaspaketti. Itsellä se sisälti aina sämpylän, vesipullon ja suklaapatukan. Joillain lounaspaketista löyty mehuja, myslipatukoita, piirakoita... Se riippui todella paljon. Itse tykkäsin todella paljon isäntäperheen ruuista. Se on yksi monista asioista mitä jäin todella kaipaamaan. En muista kuulleeni mitään huonoa juttua muista perheistä. 

Plussat/miinukset:

+ Joudut aika varmasti käyttämään enemmän kohdekieltä kuin asuntolassa

+ Pääset kokemaan paikallisen kultturin läheltä

+ Opit ehkä vähän enemmän itsenäisyyttä kuin asuntolassa

+ Parasta varsinkin jos sulla on ulkomaalaisia huonekavereita

+/- Paikallinen ruoka joillekkin maistuu jollekkin ei. Omalla kohdalla ruoka oli todella hyvää

+/- Sama juttu eväissä.

- Voi olla välillä matkan päässä.

Tulopäivä

Ensimmäinen päivä oli yhtä hämmennystä. Näit lentokentällä ihmiset joitten kanssa tulisit viettämään seuraavat kolme viikkoa, sait ohjeita ja infoa tulevasta. Olimme vuoden aikana koonnut whatsapp ryhmää samalle kurssille tulevista suomalaisista, joten se helpotti hieman lentokentällä, koska ei tarvinnut tulla täysin vieraiden ihmisten keskelle. Kyseiselle kurssille meitä lähti 50 suomalaista, joka taitaa olla aika maksimi ryhmäkokoja EFllä. Lähtö suomesta oli sujuvaa ja pääsimme ilman mitään ongelmia koneeseen.

Gatwickin lentokentälle saavuttua jouduimme odottamaan bussia jonkun aikaa ja koska bussissa ei ollut tarpeeksi paikkoja, joutuivat muutemat ihmiset jäädä odottaa seuraavaa bussia. Gatwickin lentokentältä ei ole kun vain suurin piirtein tunnin ajomatka Brightoniin joten ei ollut pitkä matka istua bussissa. Aluksi se tuntu ihan hullulta ajaa vasemman puolesta kaistaa ja että ratti on oikealla, mutta pikku hiljaa siihen tottui.

Päästyämme Brightonissa ensimmäiseen kohteeseemme Brighton Racecourselle, meidät ohjattiin sisälle istumaan tuoleista muodostettuun ympyrään. Siellä meille jaettiin EF reput, vesipullot ja welcome paketit jossa oli bussilippu ekalle viikolle, bussiaikataulu, brightonin kartta ja info paperi mistä löyty mm. liidereiden paikalliset numerot. Vesipullo oli ihan ykkösjuttuja, koska olimme olleet janoissa koko päivän, emme olleet saaneet vettä sen jälkeen kun olimme helsingistä lähteneet. Aikamme siellä oltua alettiin pikkuhiljaa huutelemaan ihmisiä takseihin, jotka lähtivät sitten viemään ihmisiä perille isäntäperheisiinsä. Itseä hieman jännitti mitä tulevan piti, koska oma isäntäperheeni oli jostain syystä vaihtunut kaksi kertaa edellisenä päivänä, mutta kuten Joanna minulle sanoi, kannattaa lähteä avoimmin mielin taksiin, kyllä se sut johonkin perheeseen vie. :D